Ruotsinsuomalainen joulu

joulutortut

 

Joulu alkaa olla loppu tälle vuodelle. Vielä on vähän jouluruokia jäljellä. Meillä suomalaisilla täällä Ruotsissa on se hyvä puoli esimerkiksi jouluna, että me saadan syödä kahden maan herkkuja 😀 Minusta juuri laatikot ovat tärkeitä jouluna, ja joulutortut. Ilman niitä ei tuntuisi joululle…

 

joulutorttuja

 

Äitini leipoo joka vuosi jouluksi joulutorttuja. Minä en ole vielä kokeillut tehdä niitä itse.

 

joulutorttukahvit

 

 

Kaikkea hyvää!
Kati

 

Mormors bästa recept på pepparkakor

Baka pepparkakor med mormor – en tradition hos oss


Vi har haft som tradition i alla år att barnen bakar pepparkakor med sin mormor innan jul. När pojkarna var små bakade de tillsammans med mormor, och nu är det dottern som gör det. 
Jag är ingen vän av pepparkakor, har aldrig varit det. Men jag gillar pepparkaksdegen 🙂 Och jag gillar min mammas pepparkakor när de är precis nybakade, varma och mjuka fortfarande… Då äter jag hela årets pepparkaksranson 🙂 Sen går det ett år igen, tills det är dags att baka nya pepparkakor 🙂 
Min mammas pepparkakor är något utöver det vanliga! Köpepepparkakor går inte att jämföra med dessa på långa vägar! 

1. Vispa ihop smör och socker

250 g smör
2 dl socker

2. Koka upp nedan ingredienser tillsammans.

3/4 dl sirap
1 tsk kanel
1 tsk ingefära
1 tsk kryddnejlika
1/2 tsk salt
3. Tillsätt 1 ägg, 2 tsk bikarbonat och 6 1/2 dl vetemjöl och arbeta ihop allt.
Låt degen stå i kylskåp till nästa dag. Kavla degen tunt och ta ut kakor med mått. Grädda kakorna mitt i ugnen, i 250 grader.
Önskar er en fin dag!
Kati

Suomen itsenäisyyspäivä

Suomi 99 vuotta!

 

” Oi maamme Suomi, synnyinmaa, soi sana kultainen. 

Ei laaksoa ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa,

kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien”

 

Maamme-laulu, säv Fredrik Pacius, san. J.L. Runeberg

 

Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6 joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi.

 

Suomen tie itsenäiseksi valtioksi

 

  • Nykyisen Suomen alue asutettiin jääkaudella kymmenisen tuhatta vuotta sitten.
  • Suomi oli osa Ruotsia 1200-luvulta vuoteen 1809 asti.
  • Suomen sodan jälkeen vuonna 1809 Suomi liitettiin osaksi Venäjää. Suomi oli Venäjän suuriruhtinaskunta eli autonominen alue Venäjän alaisuudessa vuodesta 1809 vuoteen 1917.

 

Itsenäisyyspäivä on virallinen liputuspäivä.

 

suomenlippu

 

Itsenäisyyspäivän perinteet

 

Helsingin Tähtitorninmäellä järjestetään itsenäisyyspäivänä lipunnosto, jossa pidetään puheita ja esitetään kuorolaulua.

 

Helsingin tuomiokirkossa pidetään jumalanpalvelus, johon osallistuu ylin johto: presidentti, valtioneuvosto, eduskunta ja valtion ylimmät virkamiehet.

 

Tasavallan presidentti myöntää itsenäisyyspäivänä kunniamerkkejä ja ylennyksiä puolustusvoimissa. Puolustusvoimat järjestävät valtakunnallisen paraatin, jonka paikka vaihtelee vuosittain. Sankarihaudoille viedään kukkia, kynttilöitä ja seppeleitä.

 

Monet sytyttävät ikkunaan kaksi sinivalkoista kynttilää. Televisiosta voi katsoa Väinö Linnan Tuntematon sotilas. Siitä tehdään uusi versio joka ilmestyy ensi vuonna kun Suomi täyttää 100 vuotta. 

 

Suomen tasavallan presidentti järjestää joka itsenäisyyspäivänä vastaanoton, epävirallisesti Linnan juhlat.

 

blogggrafik

 

Finlands självständighetsdag – Finland 99 år!

 

 

Finland väg till en självständig stat

 

  • Det nuvarande finska området var bebott under istiden för ungefär tio tusen år sedan.
  • Finland var en del av Sverige från 1200-talet fram till 1809.
  • Efter Finska kriget 1809 blev Finland en del av Ryssland. Finland var en autonom region under ledning av Ryssland 1809-1917.

 

Självständighetsdagens traditioner

Självständighetsdagen firas med pompa och ståt, med flagghissning, körsånger och tal. I domkyrkan i Helsingfors hålls en gudstjänst dit landets högsta skikt kommer och parad anordnas. Man tänder ljus vid hjältegravarna för att hedra de som kämpade för vårt land. Man brukar också tända två blåvita ljus i fönstret och på TV sänds Väinö Linnas Okänd soldat. Av den kommer det en ny version, som som bäst håller på att spelas in.

 

 

Allt gott!
Kati

 

Bärremmar

Underbart goda bärremmar, perfekt när man blir sugen på något gott! Och dessa går att variera på många sätt.
Bärremmar
7 dl bär (jag tog blandade bär den här gången)
3 msk honung
2 tsk chiafrön
Koka bären i några minuter. Passera sedan bären genom en sil. Häll i en bunke och blanda i honung och chiafrön.
Bred ut smeten på en plåt med bakplåtspapper. Smörj gärna med kokosolja först. Låt stå i ca 75 graders värme i ugnen i ca 4-8 timmar, tills smeten torkat. Klipp sedan remmar och rulla ihop dem.Voilà 🙂
Allt gott!
Kati

Lanttulaatikko

 

Om jag måste välja en av de finska jullådorna så är nog kålrotslådan min absoluta favorit. En riktig klassiker på det finska julbordet.

 

Jos minun pitäisi valita yksi suomalaisista joululaatikoista, se olisi lanttulaatikko. Oikea klassikko suomalaisessa joulupöydässä.

 

lanttulaatikko

 

Lanttulaatikko
 
1 keskikokoinen lanttu
1 muna
50 g voita
1 dl korppujauhoja
1 dl kermaa
1/2 dl siirappia
valkopippuria
omenasosetta
Paloittele kuorittu lanttu ja keitä pehmeäksi. Nuiji palaset tasaiseksi soseeksi tai purista sosemyllyn läpi tai käytä talouskonetta.
Lisää lämpimään soseeseen vatkattu voi, vatkattu kerma ja muna sekä mausteet.
Soseeseen voi lisätä hieman omenasosetta, mutta ei liikaa. Pane seos voideltuun vuokaan ja painele pinta veitsen kärjellä. Ripota runsaasti korppujauhoja ja voinokareita pinnalle.
Mitä hitaammin lanttulaatikko paistuu, sitä maukkaampi siitä tulee (uuninlämpö noin 150 astetta).
blogggrafik
Kålrotslåda
1 medelstor kålrot
1 ägg
50 g smör
1 dl ströbröd
1 dl grädde
1/2 dl sirap
vitpeppar
äppelmos
Skär den skalade kålroten i bitar och koka tills den är mjuk. Mosa bitarna till en fin puré antingen för hand eller med en hushållsmaskin.
Blanda ner vispat smör, vispad grädde, ägg och krydda.
Man kan ha i lite äppelmos, dock inte för mycket. Häll smeten i en smord ugnsform och strö över rikligt med ströbröd och smörbitar.
Ju långsammare kålrotslådan bakas, desto mer välsmakande blir den (ugnstemperatur ca 150 grader).

allt-gott-till-er

Kokos & tea tree deo

Den bästa ekologiska deodoranten är den man gör själv. Ja, det är faktiskt så. Jag har provat många köpta ekologiska deodoranter, men de funkar helt enkelt inte så bra. Så för några dagar sedan gjorde jag en ny sats hemgjord deo, den här gången med några droppar tea tree olja. Tea tree olja är anticeptisk och motverkar dålig lukt.


Kokos och tea tree deo
3 msk kokosolja
3 msk potatismjöl
3 msk bikarbonat
Några droppar tea tree olja
Smält *kokosoljan (Jag brukar köpa kokosoljan HÄR) i ett vattenbad. Blanda i potatismjöl, bikarbonat och några droppar tea tree olja. Häll upp i en burk. Detta stelnar sedan till en krämliknande konsistens. Använd gärna en liten sked för att ta deodorant med. Garanterat giftfritt och naturligt! 
Allt gott till er!
Kati


*affiliatelänkar

Vem är jag och hur ser min finska bakgrund ut?

 

Kuka minä olen ja minkälainen minun suomalainen tausta on?

 

Olen syntynyt ja melkein aina asunut täällä Ruotsissa. Vanhempani muuttivat tänne Ruotsiin 1970. Aikomuksena oli asua ja olla töissä täällä vain muutama vuosi, ja sitten muuttaa takaisin suomeen. Mutta joka vuodelta takaisin muuttaminen tuli vaikeammaksi kun me lapset aloitimme koulun ja juurruimme kiinni tänne.Kävimme suomessa joka kesä, ja minä en olisi halunnut pois sieltä. Joskus kun meidän piti lähteä takaisin tänne ruotsiin, juoksin metsään piiloon.

 

Yhden kesän ”asuin” Suomessa pari kuukautta, olin töissä Oulun Anttilassa Nordjobbarina. Ja vuoden Englannissa, mutta muuten olen asunut vain täällä Ruotsissa. Suomi oli minun ensimmäinen kieli. Muistan kun pienenä aloin olemaan ulkona ja leikkimään ruotsalaisten lasten kans, lapsethan voi leikkiä ilman samaa kieltä. Muistan kun yritin ja yritin osata lausua jotkut vaikeat ruotsalaiset sanat oikein. ”Sju”, ”kött”, ”stjärna”…
Ja ruotsalaisilla oli (on) vaikeuksia sanoa minun nimen oikein… Katti… Kaati… Gatti… Yksi minun kaveri päätti että oikea tapa sanoa se oli Gatti.. Nyt olen niin tottunut että en edes reflektoi jos sanovat vähän eri tavoilla. Tavallisin joten enimmät nyt sanoo on Katti. Ja myös minä itse kun esittelen itseni ruotsalaisille… Jos sanon nimeni suomalaisella tavalla saan vastaukseksi -Va??

 

wc

 

 

Minulla oli lapsena yksi ”paras” kaveri, tyttö jonka kans melkein aina lekittiin. Olin hänen mukana asuntovaunulomilla, täällä Ruotsissa ja Norjassa. Ruukasin useasti lähettää postikortteja Suomen sukulaisille. Kerran lähetin Norjasta kortit, ja olin kirjoittanut jotain että olin soittanut kotiin puhelinmakista.. Myöhemmin sain tietää että tämä oli saanut minun tädit repeämään isoon nauruun..  😀 Puhelinmakki, eihän semmoista sanaa ole, vain paskamakkeja on, ei puhelinmakkeja… Minä vissiin luulin että kaikki pikku kopit on makkeja… Onkohan tuo paskamakki muuten ehkä murretta? Vai käytetäänkö (käytettiinkö) sitä koko Suomessa?
Suomen kieli siis oli minun ensimmäinen kieli, mutta nykyään ruotsi on se kieli jota osaan parhaiten. Ajattelen ruotsiksi.

 

En tunne Suomen murteita niin hyvin. Kyllä minä tunnistan jotkut sanat olevan eri murteita, mutta en ehkä tiedä ihan mistäpäin Suomea se murre on. Äitini on Ylikiimingistä ja isäni Haapajärveltä. Se suomi jota minä puhun on varmaan eniten Oulun murretta, sitähän minä oon kuullut eniten koska äitini on sieltä ja me oltiin joka kesä monta viikkoa Ylikiimingissä.
Käytiin me Haapajärvelläkin. En osaa sanoa onko minulla yhtään Haapajärven murretta minun suomen kielessä…? Saattaa ehkä olla mutta en tiedä itse 🙂 Tiedän ainakin että minulla on ripaus Sotkamon murrettakin, sillä poikieni isä on kotoisin sieltä, ja olimme yhdessä 11 vuotta.

Mutta minun suomenkieli on aika ruotsalaistunut… Luulen että varmaan kuulee heti kun puhun suomea että en asu Suomessa, vaan Ruotsissa…

Klikkaamalla TÄSTÄ voit kuunnella kun olin mukana Sisuradion Iltapäivä talkshowissa lokakuussa tänä vuonna ja TÄSTÄ voit kuunnella haastattelun vuodelta 2014.

 

 

ruotsinsuomalaisittain

 

 

Suomi oli siis ensimmäinen kieli jonka opin. Kan aloin leikkimään kavereitten kans opin pikkuhiljaa ruotsia. Menin nelivuotiaana esikouluun, oppiakseni ruotsia. Ja sitten taas kuusivuotiaana, ennen kun koulu alkoi seitsenvuotiaana.

Kouluaikanani sain joskus äidinkielenopetusta tunnin viikossa. Ei sitä joka vuosi ollut. Joskus olin ainut oppilas siellä, joskus oli yksi tai kaksi muuta. Ei enempää. Vaikka täällä asui paljon suomalaisia..

Kun tulin aikuiseksi ja sain itse lapsia halusin että he saavat mukaan suomen kielen. Sehän on osa heidän historiaa… Se oli aika helppoa, sillä poikien isä on myös suomalainen. Oli luonnolista puhua suomea kun kaikki sukulaisetkin puhuivat suomea. Poikien kouluaikana ei ollut koskaan äidinkielenopetusta tarjolla. Eikä me myöskään osattu vaatia sitä. Mutta nyt heillä kuitenkin on suomen kieli mukana, he pystyvät keskustelemaan vaikka suomen sukulaisiemme kanssa.

Kun tyttöni syntyi viisi vuotta sitten olin meinannut jatkaa samalla linjalla, eli vain suomea lasten kanssa. Mutta tällä kerralla se ei ollutkaan yhtä helppoa.. Tyttöni isä on ruotsalainen. Alussa puhuin kuitenkin suomea tytölleni. Mutta ajan myötä se on muuttunut enemmän ja enemmän ruotsiksi. Myös poikien kanssa nykyään. Kaikki meidän ympärillä on ruotsalaisia ja puhuvat ruotsia, suomea saadaan käyttää niin harvoin.. Mutta haluan kuitenkin tehdä parhaani pitääkseni kiinni suomen kielestä. Tyttöni kyllä ymmärtää aika paljon suomea, mutta ei puhu sitä. Vuoden päästä hän aloittaa esikoulun. Pitäsiköhän ottaa selville jos hän voisi saada äidinkielenopetusta…? Mutta se myös riippu siitä haluaako hän itse sitä.

 

blogggrafik

 

Vem är då jag och hur ser min finska bakgrund ut?

 

Mina föräldrar är från Finland, de gifte sig och bestämde sig sen för att flytta till Sverige och bo här i några år. Tanken var att de skulle flytta tillbaka till Finland sen, men det blev inte så. De fick två barn, jag och fem år senare min bror. Vi började skolan och rotade oss här, så en flytt tillbaka blev svårare för varje år. Mina föräldrar jobbade båda på järnverket här på orten. Här finns många finländare. Mina föräldrar var nog bland de sista att flytta hit.
Varje sommar åkte vi till Finland och hälsade på släktingarna. Det var årets höjdpunkt antagligen för alla i familjen. Jag älskade att vara i Finland. Ibland när det var dags att åka tillbaka till Sverige sprang jag ut i skogen och gömde mig, för jag ville inte åka därifrån.

 

Ett av mina allra tidigaste minnen från min barndom är när vi åkte båt över till Finland. Jag var inte många år då.

Vi spenderade varje sommar i Finland. Oftast åkte vi runt, E4:an upp till Haparanda och ner på finska sidan. Det var det bästa på hela året, att åka till släktingarna i Finland. Mamma brukade göra i ordning baksätet till mig och min bror, så vi skulle kunna sova där under den ca dygnslånga resan. Inga bilbälten på den tiden inte. -Väck oss vid de stora broarna, brukade vi alltid säga. Stora och lilla Sandöbron vid Höga kusten kändes mäktiga.
Vi brukade stanna i Finland i några veckor, och åka runt för att träffa alla släktingar. Hos mormor var det alltid rejäla frukostar, med olika gröt varje morgon. Neljän viljan puuroa, talkkunaa, mannapuuroa… På söndagar var det risgrynsgröt och ibland hemmagjord jordgubbssoppa till. Rågbröd och rieska. Dagarna, veckorna gick fort och snart var det dags att åka tillbaka till Sverige. Jag ville stanna kvar, jag önskade att vi skulle flytta till Finland och bo där.

 

Att min finska bakgrund skulle göra mig annorlunda här i Sverige föll mig nog inte in förrän någon gång under mellanstadiet. Jag hade länge varit förtjust i en blond pojke i min klass. Blyg som jag var vågade jag ju inte säga något till honom. Men en dag tyckte mina tjejkompisar att det var dags att fråga chans 😀 De stegade bestämt fram till honom för att strax komma tillbaka med hans svar. – Inte med en finne heller! Jag fick alltså inte chans på honom för att jag var finsk… Men lugn, jag ogillar inte honom för det, vi var ju barn 😀
För mig är det viktigt att hålla fast vid det finska. Jag pratade finska med mina söner när de var små, men med min dotter har jag slarvat och det har blivit mycket svenska. Här i Sverige känner jag mig finsk. Men när jag kommer till Finland ses jag som svensk… Meidän ruotsalainen serkku… Jag är nog både finsk och lite svensk… Sverige är ju ändå hemma för mig, även om Finland alltid kommer vara viktigt för mig. Varje sommar kommer den där längtan dit, den försvinner aldrig. Kanske nästa sommar…

 

Allt gott till er
Kati

Porkkanalaatikko

 

Julen närmar sig och det är dags att börja förbereda alla julens godsaker. Vårat julbord är en blandning av svenskt och finskt. Mina favoriter är nog lådorna. Morotslåda, kålrotslåda och leverlåda.

Morotslåda har funnits med på det finska julbordet sedan 1800-talet och är ofta den av lådorna som faller de flesta i smaken. I Finland, och i en del affärer i Sverige i områden där det bor många sverigefinländare finns morotslåda att köpa som färdigvara i affärer. Här nedan är ett recept på morotslåda, så som min mamma alltid gör den.

 

Joulun herkuista minun suosikit ovat laatikot. Porkkanalaatikko, lanttulaatikko ja maksalaatikko.

Porkkanalaatikko on ollut suomalaisten jouluruokaa 1800-luvulta asti. Se on useasti laatikoista useimpien mieleen. Suomessa, ja joissain paikoissa myös täällä Ruotsissa porkkanalaatikkoa voi ostaa valmisruokana.

Tässä alla resepti jonka mukaan äitini aina tekee sitä.

 

porkkanalaatikko

PORKKANALAATIKKO
 
1 1/2 dl puuroriisiä
1/2 l vettä
1/2 l maitoa
4-6 porkkanaa
1-2 sipulia
1 tl suolaa
1 tl sokeria
2 munaa
1. Kuumenna vesi ja maito paksupohjaisessa kattilassa. Lisää riisisuurimot. Keitä hiljalleen 10-15 minuuttia. Pane kansi tiiviisti kattilan päälle ja anna puuron hautua lähes kypsäksi.
2. Raaputa porkkanoista kuoret ja raasta ne sen jälkeen.
3. Silppua sipulit. Jos haluat, voit kiehauttaa ne tilkassa öljyä.
4. Voitele uuninkestävä vuoka.
5. Sekoita riisipuuron joukkoon raastetut porkkanat, silputtu sipuli ja munat. Mausta suolalla ja sokerilla.
6. Kaada seos uunivuokaan.
7. Paista 200 asteen lämmössä vajaa tunti.
blogggrafik
Mukavaa joulun odotusta teille
Kati

Ruotsinsuomalaiset

 

 

Sverigefinnar räknas som en av Sveriges officiella nationella minoriteter sedan den 1 april 2000. Sverigefinnar är en av de äldsta migrantgrupperna i Sverige, och det finns spår av inflyttade finnar på flera håll i landet, där så kallade finnmarker eller finnskogar uppstått. En stor våg av migranter från Finland kom hit under andra halvan av 1900-talet, då arbetsmarknaden i Finland var dålig och Sverige tvärtom var i behov av arbetskraft.
Många tänkte bara stanna i ett par år och sedan flytta tillbaka till Finland, men endast en tredjedel återvände. Man slog rot och skapade sig ett liv i det nya landet.

 

ruotsinsuomalaistenlippu

 

Ruotsinsuomalaiset ovat yksi Ruotsin suurimmista ja vanhimmista siirtolaisryhmistä, ja me saatiin minoriteettistatuksen 1 huhtikuuta 2000. Iso osa ruotsinsuomalaisia tuli tänne 1900-luvun toisella puolella. Suomessa oli huono työllisyystilanne ja Ruotsi päinvastoin tarvi työvoimaa. Ruotsiin siirtolaisiksi lähteneiden oli alunperin tarkoitus viipyä vain muutaman vuoden ja sitten palata takaisin kotimaahan. Mutta vain kolmasosa muutti takaisin. Monet juuriutui tänne ja rakensivat elämänsä täällä.

Lanttulaatikko

Kålrotslåda är en annan av mina favoriter på julbordet.

Lanttulaatikko on toinen minun joulupöydän lemppareista. Alla paras lanttulaatikon ohje.

Lanttulaatikko

1 keskikokoinen lanttu
1 muna
50 g voita
1 dl korppujauhoja
1 dl kermaa
1/2 dl siirappia
valkopippuria
omenasosetta
Paloittele kuorittu lanttu ja keitä pehmeäksi. Nuiji palaset tasaiseksi soseeksi tai purista sosemyllyn läpi tai käytä talouskonetta. 
Lisää lämpimään soseeseen vatkattu voi, vatkattu kerma ja muna sekä mausteet. 
Soseeseen voi lisätä hieman omenasosetta, mutta ei liikaa. Pane seos voideltuun vuokaan ja painele pinta veitsen kärjellä. Ripota runsaasti korppujauhoja ja voinokareita pinnalle. 
Mitä hitaammin lanttulaatikko paistuu, sitä maukkaampi siitä tulee (uuninlämpö noin 150 astetta). 
Önskar er en fin dag
Kati